Dubrovnikin hurmaavat asukkaat ja kauniit maisemat ovat kaikki sen pitkän ja polveilevan historian peruja. Yli tuhat vuotta vanha kaupunki on kehittynyt itsenäiseksi, vaikutusvaltaiseksi ja merkittäväksi sekä taloudellisesta että kulttuurillisesta näkökulmasta. Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi alueella on aina ollut paljon merenkulkuliikennettä sekä kalastusta. Lisäksi sen edustalla olevat lukuisat saaret ovat tehneet Dubrovnikista suojaisan mutta suositun kaupankäyntipaikan. Kaupungin kiehtova historia kattaa niin sotia kuin rauhan aikojakin, unohtamatta taiteen, tieteen ja kulttuurin vauhdikasta kehitystä.
Uskotaan, että Dubrovnikin kaupunki sai alkunsa 600-luvulla kroatialaisten heimojen siirtyessä alueelle paetakseen barbaareja. Heimot muodostivat monia pieniä kyliä, jotka vuosisatojen kuluessa yhdistyivät yhdeksi suureksi kaupungiksi, Dubrovnikiksi, jonka ympärille rakennettiin kaupunkia suojaava kuuluisa muuri.
Dubrovnikista muodostui nopeasti merkittävä kaupankäynnin ja merenkulun keskus Adrianmeren ja Välimeren alueella. Vuosisatojen aikana Dubrovnik onnistui säilyttämään asemansa tärkeänä kauppakaupunkina monista väkivaltaisista hyökkäyksistä ja pimeästä keskiajasta huolimatta.
Varsinainen kukoistus alueella alkoi kuitenkin vasta, kun Ragusan tasavalta perustettiin 1300-luvulla. Se oli itsenäinen, aristokraattinen tasavalta omalla hallinnollaan (”rehtori” ja tämän avustajat), valuutallaan sekä lipullaan, jota koristi Pyhä Blaise, kaupungin suojelija. Ragusan tasavalta oli ensimmäinen Euroopan maa, joka kielsi orjatyövoiman käytön. Menestys ja hyvinvointi saavuttivat huippunsa 1500-luvulla, jolloin Dubrovnik lukeutui maailman tärkeimpiin kaupankäyntikaupunkeihin ja sen satamat olivat koko Euroopan taloudelle elintärkeitä. Taloudellisen vakauden luoma turvallinen ilmapiiri mahdollisti aivan uudenlaisen tieteen ja taiteen kehityksen; näihin aikoihin kaupungin arkkitehtuuri, runous, kirjallisuus ja tiede kehittyivät ennenäkemättömällä vauhdilla. Monet tunnetuimmista kroatialaisista ja eurooppalaisista taiteilijoista ja tiedemiehistä elivät 1500-luvun Dubrovnikissa, jättäen kulttuuriin jälkensä, joka on nähtävissä yhä tänäkin päivänä. Kuuluisimpiin taiteilijoihin lukeutuvat esimerkiksi Marin Držić, Ivan Gundulić ja Ruđer Bošković. Lisäksi aikakaudella rakennettiin useita suuria, historiallisesti merkittäviä rakennuksia kuten Pyhän Blaisen kirkko, Dubrovnikin katedraali sekä Rehtorin palatsi.
Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan, ja Dubrovnik ajautui syvään poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin 1600-luvulla, kun voimakas maanjäristys vuonna 1667 tuhosi lähes koko kaupungin. Turkkilaisten ja venetsialaisten ristitulessa kamppaillut Ragusan tasavalta tuhoutui vuonna 1808, kun Napoleonin ranskalaisjoukot valtasivat sen.
Myöhemmin Dubrovnikin alueesta tuli osa Dalmatiaa, Kroatian etelärannikkoa. 1900-luvun lopussa tapahtui Dubrovnikin piiritys, jossa kuoli yli 100 siviiliä ja suuri osa vanhaakaupunkia tuhoutui - jälleen kerran. Sittemmin suuri osa tuhoutuneista rakennuksista ja monumenteista on kunnostettu entiselleen ja kauniista kaupungista on tullut Kroatian suosituin lomakohde.